Peperoni-pannupizza

Pullahiiren blogista löytyi aivan upean näköinen kuva (harmi että omani ehti jäähtyä ennen kuvaamista) pannupizzasta ja ohjekin vaikutti herkulliselta, joten eräänä "mitä tänään syötäis "-päivänä meillä lämmitettiin uuni ja tartuttiin toimeen. Teimme pizzoja kaksi, joista toinen toteutettiin miehelle juuri ohjeen mukaisena ja toiseen laitettiin minua varten peperonin sijaan kirsikkatomaatteja. Peperoni voitti, mutta valkosipuliöljyllä terästettynä tomaattipizza nousi jaetulle aivan loistavaa -sijalle. Pizza oli riittoisaa ja todellakin, kuin pizzeriassa. Suosittelen, niin helposti nämä pizzat syntyivät!

Tällainen on Pullahiiren ohje:

Pohja:

3 dl vettä/maitoa
1pss (11g) kuivahiivaa
2 rkl öljyä
1/2 rkl sokeria
1 tl suolaa
5 1/2 dl vehnäjauhoja
öljyä/vuokaspray pannun voiteluun

Tomaattikastike:
370g paseerattua tomaattia
2 tl kuivattua oreganoa
1 tl kuivattua timjamia
1 tl valkosipulijauhetta
1 tl suolaa
1 rkl sokeria

Täyte:
pepperonimakkara (tms.)
mozzarella-juustoraaste

Pizzapohjan valmistus: Lämmitä neste 42 asteiseksi. Mittaa kulhon pohjalle hiiva ja n. desin verran vehnäjauhoja. Sekoita ne keskenään. Kaada lämmin vesi päälle sekoittaen. Lisää joukkoon suola, sokeri ja öljy. Lisää jauhoja vähitellen ja lopuksi alusta taikina. Voitele pannu tai suihkuta vuokaspray pannuun. Nosta taikina pannuun ja levitä taikina käsin (n. 28cm) koko pannun pohjalle (voit käyttää myös esim. kakkuvuokaa pannun sijaan). Laita leivinliina pannun päälle ja anna nousta lämpimässä paikassa n. 45 min. ajan.

Tomaattikastikkeen valmistus: Kaada paseerattu tomaatti kattilaan. Lisää yrtit, suola sekä sokeri ja anna kiehahtaa. Nosta kattila pois liedeltä. Anna tomaattikastikkeen jäähtyä ja maun tasaantua noin tunnin ajan.

Levitä tomaattikastiketta nousseen pizzapohjan päälle. Jätä noin 2-3cm reunasta ilman kastiketta. Levitä pepperonimakkarasiivuja kastikkeen päälle. Ripottele päälle juustoraaste sekä juustoraasteen päälle vielä uusi kerros pepperonimakkaraa. Paista 250 asteessa n. 15 min ajan, kunnes pizzapohjan reuna sekä juusto on saanut kauniin värin. Herkuttele maukkaalla pizzalla!

Valkosuklaaruudut

Kinuskikissa on edelleen kaikkien aikojen leivontablogisuosikkini, osin selkeiden ohjeiden ja osin monipuolisuutensa vuoksi. Ihan pelkkiin kakkublogeihin en ole niin syventynytkään, kunhan käyn vain joskus ihailemassa komeita kuvia. Kakkuja kun on harvoin aikaa tai tarvettakaan tehdä.

Vastikään jouduin leipomaan töihin "jotain hyvää", ja koska aika oli kortilla, päädyin Kinuskikissan siniristileivoksiin ilman siniristiä. Tein kissan ohjeen tuplana, ja se riitti juuri sopivasti ison uunipellin kokoiseen annokseen. Kuvan alla ohje sellaisena kuin sen toteutin.

18 palaa
Pohja:

300 g voita tai margariinia
2 dl sokeria
4 munaa
6 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
3 tl leivinjauhetta
2 dl maitoa

Kuorrutus:
400 g valkosuklaata
1 dl kuohukermaa

Koristeet:
Sokerihelmiäisiä

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Sekoita munat yksitellen joukkoon. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Lisää ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Levitä taikina pellille leivinpaperin päälle 1-1,5 cm paksuksi levyksi. Paista 200 asteessa 10-13 min. Anna jäähtyä.

Paloittele valkosuklaa mikronkestävään astiaan ja sulata miedolla lämmöllä (200 W) välillä sekoitellen. Lämmitä kuohukerma kattilassa, mutta älä anna kuumentua kiehuvaksi. Kaada valkosuklaasula ohuena nauhana vispilällä sekoittaen lämpimän kerman joukkoon. Jos seos tuntuu paksulta, siirrä kattila vielä hetkeksi levylle “jälkilämpöön”. Kaada suklaa pohjan päälle ja anna jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista paloiksi.

Makua en vielä osaa arvioida, se jäänee syöjien arvioitavaksi... Kerron tuomion, kunhan testiryhmä on suoriutunut tehtävästään! Edit: Lähes kaikki meni, mutta hillittömiä ylisanoja tuotos ei synnyttänyt. Ihan kelpo piirakkaa, mutta omaan makuuni vähän turhan tiivis rakenne ja äitelä maku... Vai söinköhän vain liian suuren palasen kerralla?

Kuohkeat sämpylät

En erityisemmin pidä vaaleasta leivästä, mutta tuoreet sämpylät ovat tämän säännön pakollinen poikkeus. Nämä sämpylät olivat kyllä vaaleimpia koskaan leipomiani, pelkästä vehnäjauhosta. Lopputulos oli upean pehmoinen ja maukas, tosin uskon että nämä sämpylät eivät ole seuraavana päivänä enää parhaimmillaan.

Koska nämä ovat nopeatekoisia, tekaisin sämpylät erään työpäivän aamuna. Stressinpurkuleipomista, kenties? Ainakin asunto tuoksui ihanalta vielä illallakin, kun palasin töistä. Mmm...





Ohje:

5 dl vettä
50g hiivaa
2 rkl siirappia
2 tl ruususuolaa
7-8 dl vehnäjauhoja
1,5 dl auringonkukka-pellavansiemensekoitusta
0,5 dl öljyä
muutama aurinkokuivattu tomaatti pilkottuna

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi ja lisää siihen hiiva, siirappi ja suola. Lisää jauhot (jätä taikina reilusti pehmeäksi: tätä ei tarvitsekaan pystyä muotoilemaan käsin) ja anna nousta liinan alla puolisen tuntia. Lisää siemensekoitus ja öljy, jotta saat taikinasta helpommin käsiteltävän. Kaada taikina voidellun leivinpaperin päälle pellille, tasoita levyksi ja nostata vielä hetken aikaa. Painele takinaan ruudukko veitsellä ja laita jokaiseeen ruutuun palanen tomaattia. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia, anna jäähtyä liinan alla.

Piparihyrrät

Kuten aiemmistakin postauksista on käynyt ilmi, en ole sielultani mikään kodinhengetär. Jos on kiire, meillä syödään salaattia (minä) ja eineksiä (mies) ja mikäli leipoessa laiskottaa tai aika on kortilla, kaupan valmistaikinoita käytetään surutta. Erään iltapainotteisen työpäivän aamuna syntyivät maailman helpoimmat jouluherkut eli piparihyrrät.

Ja se äärimmäisen yksinkertainen ohje:

500g pakastemurotaikinaa
500g pakastepiparitaikina

Takinat kaulitaan ohuiksi, noin 2mm vahvuisiksi levyiksi ja laitetaan päällekkäin.  Levy kierretään rullalle, asetetaan hetkeksi jääkaappiin (helpottaa leikkaamista) ja leikataan veitsellä noin puolen sentin vahvuisiksi viipaleiksi. Paistetaan 225 asteessa noin 5 minuuttia, uunista hieman riippuen.

Vuohenjuusto-kasvispiirakka

Töiden puolesta pitää kiirettä ja leipominen (ja itseasiassa mikä tahansa kotiin ja vapaa-aikaan liittyvä) on säälittävän vähäistä, mutta tällaisen tekaisin muuan vapaapäivänä ruoaksi.

Ei näytä kovin kummoiselta enkä jaksanut kuvaan tässä pimeydessä oikein panostaa, mutta tämä piirakka oli todella hyvää. Ehkä parasta saamaani suolaista piirakkaa, ja jopa mieskin kehui tuotoksen maasta taivaaseen.
Vuohenjuusto sulaa maustamaan piirakkaa sen sijaan että se pysyisi fetan tavoin uunissa kokonaisina paloina, tämä oli minulle positiivinen yllätys.

Näin se syntyi:

Pohja:
1 pkt ruispiirakkataikina

Täyte:
1/2 paprikaa
1/2 prk kirsikkatomaatteja
1/2 munakoisoa
100g vuohenjuustoa
6 kalamata-oliivia
2 valkosipulinkynttä
1 prk (2,5 dl, 15%) ruokakermaa
2 munaa
hitunen suolaa
pippuriseosta

1. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle. Itse pidän ohuesta pohjasta, joten vuorasin taikinalla vuoan lisäksi kolme muffinivuokaa.
2. Pilko vihannekset. Ripottele vuoan pohjalle paprika, munakoiso ja viipaloidut oliivit.
3. Leikkaa vuohenjuusto viipaleiksi ja sitten vielä viipaleet puoliympyröiksi. Asettele ne kasvisten päälle.
4. Sekoita ruokakerma, munat, puristettu valkosipuli ja mausteet keskenään. Kaada vuokaan. Asettele päälle lopuksi puolitetut kirsikkatomaatit.
5. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia. Jos reunat tummuvat liikaa, peitä piirakka välillä foliolla.

Suklainen täytekakku

Viikonloppuna piti tekaista kakku. Pieni ja nopeatekoinen. Hyväkin oli toiveissa, muttei kovin makea.
Nämä tavoitteet synnyttivät tällaisen lopputuloksen (pakollista itsekehua: värit olivat luonnossa kauniimmat):

Aikamoinen hullunmylly ulkoisesti, mutta maultaan varsin mainio. Uutena asiana halusin kokeilla suklaakerman tekoa, ja sitäpä tulikin pursoteltua vähän naapurienkin tarpeisiin. Mutta kun se oli hyvää, ja sitä tuli tehtyä aika paljon kakun piskuiseen kokoon nähden...

Tuotos syntyi näin:

Pohja :
Neljän munan suklaakääretorttupohja (esim. täällä), kostutus maidolla

Täyte:
1 prk kuohukermaa
noin 80g valkosuklaata
1 prk vaniljatuorejuustoa
Sokeria ja vaniljasokeria maun mukaan
200g vadelmia (+ muutama marja omaan suuhun, todellisuudessa siis ehkä 180 g meni kakkuun ;)

Koristelu:
1 prk Flora vispiä
Sokeria ja vaniljasokeria maun mukaan (miksi en koskaan laita sokerin määrää ylös?)
3 riviä maitosuklaata (Marabou)
Tummaa ja valkoista suklaata pari riviä
Kaupan valmiskukkia

1. Leikkaa kääretorttupohja sopivan kokoisiksi paloiksi, minä leikkasin pellillisestä kaksi samankokoista palaa ja muotoilin ylijäämäpaloista vielä kolmannen. Pohjaksi laitoin näistä kaksi ja ainoan täytekerroksen päälle kolmannen. Kostuta pohja maito, jonka voit maustaa vaniljasokerilla. Kuumenna vadelmat vesitilkassa kattilassa.

2. Vatkaa kerma ja sekoita siihen tuorejuusto ja sulatettu suklaa. Mausta makusi mukaan. Levitä pohjan päälle valutetut vaelmat ja kermaseos. Laita kakku hetkeksi jähmettymään jääkaappiin.
3. Laita kakun päälle kääretorttupala ja kostuta se.
4. Vatkaa vispi ja mausta se sokerilla. Päällystä kakku, sulata sitten maitosuklaa ja sekoita se loppuosaan vispiä. Pursottele suklaakermasta ruusukkeet kakkua kiertämään. Rouhi valkoinen ja tumma suklaa ja koristele kakku niillä ja valmiskukilla.

Vaniljatäytteinen mustikkapiiras

Muutto on (jälleen) takana, eikä uudessa asunnossa ole pakastinta. Mitäs tehdään? Sulatetaan sinne kootut mustikat ja tehdään niistä piirakka, tietysti! Tai piirakoita, jos tarkkoja ollaan. Yksi syötiin kotona vieraiden kanssa, toinen lähti vanhemmilleni ja kolmas tehtiin työpaikan maanantaiaamuista kahvipöytää piristämään. Kahta aiempaa en kuvannut, mutta ne olivat tuttuja kermaviilillä maustettuja piiraita (esimerkiksi Suolaa & Pippuria -blogissa on tällainen ohje). Kolmatta en halunnut samalla ohjeella enää tehdä, joten päätin tehdä Kinuskikissan ohjeen mukaista vaniljaista mustikkapiirakkaa kardemumman makuisella pohjalla. Nam!

Seuraavana päivänä vaniljatäyte oli jo hyytynyt ja tuotoksesta olisi saanut kauniimman kuvan, vaan minkäs teet kun ei moista malta odottaa... Myös maku tuntui vain paranevan jääkaapissa. Kehuttakoon myös että taikinan maustaminen kardemummalla yllätti allekirjoittaneen iloisesti: asunto tuoksui herkulliselta vielä seuraavana päivänäkin ja pohja oli todella herkullinen. Mielestäni usein piirakkapohjat ovat turhan kovia ja mauttomia, mutta tämä oli oma oiva lisänsä kokonaisuuteen. Kaunis kiitos siis Kinuskikissalle!

Liitän tähän alle vielä ohjeen.

Pohja:

150 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 kananmuna
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 rkl kardemummaa

Täyte:
¾ dl perunajauhoja
½ dl sokeria
4 dl kevytmaitoa
1 keltuainen
1 vaniljatanko tai 3 maustemittaa vaniljajauhetta (itse käytin vanillinisokeria)
200 g vaniljatuorejuustoa (Sunnuntai)
1 kananmuna
6 dl mustikoita
2 rkl perunajauhoja
2 rkl sokeria

1. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita muutamassa erässä taikinaan. Levitä voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

2. Sekoita kattilassa perunajauhot ja sokeri. Lisää joukkoon vähän kerrassaan maito. Lisää vispilällä sekoittaen keltuainen. Mikäli käytät vaniljatankoa, halkaise se pituussuunnassa ja laita puolikkaat kattilaan. Jos käytät vaniljajauhetta, lisää se kattilaan.

3. Kuumenna kiisseliä liedellä koko ajan sekoittaen, kunnes se pulpahtaa muutaman kerran. Nosta pois liedeltä. Poimi mahdolliset vaniljatangon puolikkaat kiisselistä. Sekoita joukkoon vaniljatuorejuusto ja kananmuna. Levitä pohjan päälle.

4. Sekoita mustikoihin perunajauhot ja sokeri. Levitä mustikat vaniljatäytteen päälle.

5. Paista 200 asteessa 45 minuuttia. Suojaa pinta foliolla, jos pohjan reunat tummuvat liikaa ennen ajan täyttymistä. Anna piirakan jäähtyä hetken aikaa ennen tarjoilemista