Oliivi-siemensämpylät

Laiskotti, mutta jotain konkreettista teki mieli tehdä varsin teoreettisten opiskelujen ja jokseenkin abstraktien töiden ohella. Leipää siis, ja koska sämpylöiden vaivaaminen on mielestäni työlästä, tein helppoja levysämpylöitä. Vaivatonta ja hyvää! Oliiveja olisi voinut pilkkoa myös taikinaan, ehkä kokeilen sitä vielä joskus.

Ohje:
5dl vettä
1 pss kuivahiivaa
1 rkl sokeria
1/2 rkl suolaa
vajaa 0,5 dl oliiviöljyä
6 dl sämpyläjauhoja (minulla Myllärin)
4 dl vehnäjauhoja
1 dl ruisrouhetta
1,5 dl auringonkukansiemeniä
15 isoa tai 20 pientä oliivia

Liuota hiiva  +42 asteiseen veteen. Lisää mausteet. Alusta kuivat aineet taikinaan ja lisää viimeisenä joukkoon auringonkukansiemenet. Anna kohota puolisen tuntia peitettynä. Vaivaa taikinaa vielä hieman, lisää öljy ja kaada taikina leivinpaperilla peitetylle, reunalliselle uunipellille. Tasoita taikina ja anna sen kohota vielä jonkin aikaa liinan alla. Kun taikina on kohonnut, vedä siihen viillot molempiin suuntiin niin, että taikinaan muodostuu neliöitä. Viipaloi  oliivit ja painele viipaleet neliöihin. Paista uunissa 225 asteessa noin 15-20 minuuttia. Kun leipä on jäähtynyt, voit taitella neliöt irti toisistaan.

Karjalanpiirakat

En ole koskaan pitänyt itse tehtyjä karjalanpiirakoita kovin ihmeellisen makuisina (paitsi erässää pohjois-karjalalaisessa maatilamatkailussa syömiäni, jotka olivatkin varsin legendaarisessa maineessa). Jokin outo voima sai minut kuitenkin kokeilemaan onneani parin vuoden piirakattomuuden jälkeen, ja tulos yllätti varsin positiivisesti. Väitän kyllä edelleen että jotkut kaupan piirakoista ovat parempia, mutta suunta on ylöspäin!

Ohje on Sunnuntain Hienon täysjyväruisjauhon pakkauksesta:

Riisitäyte:
5 dl vettä
2 1/2 dl puuroriisiä
1 l maitoa
3/4 tl suolaa

Kuoritaikina:
2 dl kylmää vettä
1 tl suolaa
5 1/2 dl Sunnuntai Hienoa Täysjyväruisjauhoa

Voiteluun:
50 g Sunnuntai Leivontamargariinia
1 dl vettä

1. Valmista ensin täyte. Lisää kiehuvaan veteen riisi. Anna kiehua noin 10 minuuttia, kunnes vesi on imeytynyt. Lisää maito ja keitä hiljalleen välillä sekoittaen 40-45 minuuttia. Mausta suolalla. Jäähdytä täyte.


2. Valmista kuoritaikina puuron kypsyessä. Sekoita kylmään veteen suola ja jauhot. Vaivaa taikina tasaiseksi.

3. Laita uuni lämpenemään 275 asteeseen. Leivo sillä välin taikinasta tanko ja jaa se 30 palaan.

5. Pyörittele palat palloiksi ja litistä ne tasapaksuiksi lettusiksi. Pinoa lettuset ja ripottele väliin runsaasti sihtiruisjauhoa. Peitä letut esim. ylösalaisin käännetyllä taikinakulholla kuivumisen estämiseksi.

6. Kauli lettuset ohuiksi pyöreiksi piirakan kuoriksi (halkaisija 12-13 cm) sihtiruisjauhoja apuna käyttäen. Pinoa kuoret limittäin, ripottele väliin sihtiruisjauhoa ja peitä esim. ylösalaisin käännetyllä taikinakulholla kuivumisen estämiseksi.

7. Harjaa kuorista jauhot pois pullasiveltimellä. Levitä kuorille reilu ruokalusikallinen riisipuuroa ja sulje piirakat: nosta kaksi reunaa täytteen päälle niin, että puuroa jää noin sentin verran näkyviin. Aloita rypyttäminen keskeltä ylöspäin ja poimuta molemmat reunat yhtä aikaa etusormella painaen tiheiksi poimuiksi. Käännä piirakka ja rypytä toinen puoli samaan tapaan.

8. Nosta piirakat pellille leivinpaperin päälle ja paista uunin keskitasolla 10-15 minuuttia, kunnes ne ovat saaneet kauniin ruskean värin.

9. Kiehauta voitelua varten kattilassa margariini ja vesi. Sivele kuumat piirakat kauttaaltaan vesi- ja margariiniseoksella. Anna kuorien pehmetä voipaperin ja leivinliinan alla.

Ainoat tekemäni muutokset olivat paistaminen 250 asteessa ja piirakoiden kastaminen vesi-voi -seoksessa voitelun sijaan. Tein piirakoita myös hieman vähemmän, 6 pientä ja 18 isoa piirakkaa.

Marsipaaniruusuja ja -possuja

Marsipaanin käsittely on mainio stressipurkukeino, kuten toki leipominenkin. Vilkkilän uuni on edelleen pysynyt kylmänä eikä kaikkia keittiötarvikkeita ole vielä purettu muuttolaatikoista, mutta näpräsin eräänä iltana tällaisia marsipaanikoristeita. Possuista tykkäsin ja ruusujen suhteen uskon olevani kehityskelpoinen (vain yksi -kuvassa vasemmassa alakulmassa oleva yksilö- epäonnistui täydellisesti, jipii!), joten ehkä noista joku pääsee käyttöönkin. Ruusut tein käsin terälehtiä muotoillen.

Possuja askartelin Eben hyvillä ohjeilla ihan vain haarukkaa ja teelusikkaa apuna käyttäen. Silminä possuilla on strösselimurut, jotka on kiinnitetty tomusokeri-vesiseoksella. Lieneekö kohta aika hankkia muutama marsipaanityökalu? Hmmm...

Marsipaani tuntuu kuivuvan kovin hitaasti, lieneeköhän tähän syynä poikkeuksellisen lämmin ja kosteakin ilma? Niin tai näin, taidan kohta laittaa tuotokset pakasteeseen ennen kuin possujen korvat ja ruusujen terälehdet kovin painuvat...

Marsipaaniruusu

Ihka ensimmäinen itse marsipaanista tekemäni ruusu. Paksuista lehdistä huolimatta kukkanen näytti suunnilleen siltä mitä toivoinkin. Tekovinkkejä katsoin täältä, muotteja tai marsipaanityökaluja kun ei kotoani löydy -vielä.

Raitakakku mansikoista ja suklaasta

Vilkkilässä on tohinaa niin lomareissujen kuin muuton (pian muuttojenkin) tiimoilta, joten kovin paljon en ole ehtinyt keittiössä viettää aikaani. Tämän kakun vein vanhemmilleni loman alkamista juhlistamaan, samoin kuin parikymmentä muffinsia, jotka tein tällä tutulla ohjeella, tosin ilman valkoista suklaata.

Käytin raitakakkuun sekä tuoreita mansikoita että tummaa, Italiasta tuomaani suklaata. Tuoreet mansikat maistuivat mukavasti myös valmiissa kakussa, sääli että pakastemansikoista tehty mikätahansa ei koskaan ole aivan yhtä herkullista kuin tuoreista mansikoista tehty. Nautitaan siis kesän antimista kun vielä voidaan! Mansikkaviipaleista tulee pohjan ja suklaaraidan väliin oma kerroksensa, joka ei valitettavasti näy juuri kuvissa. Omasta mielestäni mansikkaviipaleet toivat kakkuun ihanaa raikkautta ja myös mukavan erilaista koostumusta verrattuna pehmeisiin mousseraitoihin. Raitojen värit olivat niin kauniit, että en halunnut peittää kakun sivuja tai pintaa kokonaan. Tein siis kermatilkasta ruusukkeita, joista keskimmäiseen laitoin kuvan ottamisen jälkeen marsipaaniruusun.

Raitakakku syntyi tällaisella, itse kehittämälläni ohjeella:

Pohja:
2 munan sokerikakkupohja (vaikkapa täältä, tosin samanlaisiahan nuo aika pitkälti kaikkialla ovat...)

Kostutus:
Mansikkamehua

Pohjan päälle:
n. 10 kpl mansikoita

Suklaaraita:
70g tummaa suklaata
2 dl kuohukermaa
100 g vaniljatuorejuustoa
125 g maitorahkaa (Ehrmann ei ole niin hapanta kuin esim. Valion rahkat)
(sokeria maun mukaan, itse laitoin noin ruokalusikallisen - tulos ei ollut kovin makea, mutta hyvin suklainen)
2 liivatelehteä

Mansikkaraita:
15-20 mansikkaa
2,5 dl Flora Vispiä
100 g vaniljatuorejuustoa
125 g maitorahkaa
2 liivatelehteä
Sokeria ja vaniljasokeria maun mukaan (pitänee opetella ottamaan määrät ylös...)

1. Valmista kakkupohja leivinpaperilla peitetyssä irtoreunavuoassa. Kun pohja on jäähtynyt, kostuta se huolellisesti mansikkamehulla. Viipaloi mansikoita sen verran, että voit peittää viipaleilla kakkupohjan. Koko kakku kootaan irtopohjavuokaan.

2. Valmista suklaaraita. Vatkaa kerma ja sekoita siihen tuorejuusto sekä rahka. Sulata suklaa ja valuta se seokseen samalla sitä vatkaten. Mausta sokerilla omaan suuhusi sopivaksi (tarvittavan sokerin määrä riippuu myös käyttämästäsi suklaasta). Lisää seokseen lopuksi pakkauksen ohjeen mukaan liotetut ja kiehuvaan vesitilkkaan (n. 2 rkl riittää) sulatetut liivatelehdet. Kaada seos mansikkakerroksen päälle ja laita jääkaappiin hyytymään siksi aikaa, kun teet mansikkaraidan.

3. Pilko mansikat. Vatkaa Flora Vispi ja erota siitä noin viidesosa kakun koristelua varten erilliseen astiaan. Sekoita tuorejuusto ja rahka vispiin. Lisää seokseen viimeisenä mansikat, tasoita seos sähkövatkaimella ja mausta sitten sokerilla. Liota liivatteet, sulata ne vesitilkkaan ja lisää neste täytteen joukkoon. Kaada täyte suklaakerroksen päälle ja annan kakun hyytyä kylmässä.

4. Mausta loppu vispi sokerilla ja pursota siitä haluamiasi koristeita kakun päälle.

Daimpiirakka

Tätä piirakkaa tein keväällä, ja muutama palanen siitä löytyi vielä pakasteesta. Ohje on Nasuttajan ja mitä mainioin. Tätä herkkua ei tee mieli -edes minun- syödä kovin suurta määrää kerrallaan, mutta se lienee vain hyvä. Yksi parhaista kokeilemistani ohjeista!

(Juu, ehkä nämä kuvani ovat vähän turhan pelkistettyjä... Katsotaan mitä voin asialle tehdä kunhan elämä taas rauhoittuu ja aikaa on enemmän!)

Loppuun vielä ohje:

Pohja:

4½ dl sokeria
3 3/4 dl vehnäjauhoja
1½ tl vanilijasokeria
3 tl leivinjauhetta
4½ rkl vaaleaa kaakaojauhetta
225 g margariinia
2 dl vettä
3 munaa

Kinuski:
125 g voita
1 dl sokeria
½ dl siirappia
2 dl kermaa

Päälle:
1 levy (200g) suklaata
4 rkl öljyä
Dajm-rakeita (näitä minulla ei ollut)

Sekoita kuivat aineet. Sulata rasva kattilassa, lisää vesi ja kiehauta. Sekoita kuivat aineet ja vesi-rasvaseos puuharukalla. Lisää munat. Paista pellillä leivinpaperin päällä 175 asteessa n. 20 min.
Valmista kinuskikastike. Keitä kaikkia aineta n. 20 min. tai kunnes seos sakenee. Levitä kastike jäähtyneen kakun päälle.

Sulata suklaa ja lisää siihen öljy. Levitä suklaa jäähtyneen kinuskin päälle. Koristele Daim-rakeilla.

Pätkismuffinsit

Vilkkilässä muutetaan taas pian -blogin nimi ei siis ole tuulesta temmattu- joten kaappien tyhjentäminen oli laitettava vauhtiin jälleen kerran. Tein tutulla ohjeella pätkismuffinseja, joita en kiireen vuoksi koristellut ollenkaan vaan laitoin suoraan pakasteeseen syöjiä odottamaan.

Ohje:

1 Pätkis Mini Bites -pussi
150 g margariinia
1 ½ dl sokeria
2 munaa
3 ½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 ½ rkl kaakaojauhetta
1 ½ dl maitoa tai kermaa

Leikkaa puolet Pätkis-pussin suklaista rouheeksi ja säästä loput muffinssien sydämiksi. Vaahdota margariini ja sokeri. Lisää munat yksitellen. Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan maidon/kerman kanssa. Lisää lopuksi rouhe nuolijalla sekoittaen. Nosta lusikalla nokare taikinaa muffinssivuokaan, aseta päälle yksi mini-Pätkis ja peitä taikinalla. Taikinasta saat noin 12 kpl isoja muffinseja. Paista 225 asteessa 12-15 min. Anna jäähtyä. Voit koristella muffinsit esimerkiksi kermavaahdolla.