Marsipaaniruusuja ja -possuja

Marsipaanin käsittely on mainio stressipurkukeino, kuten toki leipominenkin. Vilkkilän uuni on edelleen pysynyt kylmänä eikä kaikkia keittiötarvikkeita ole vielä purettu muuttolaatikoista, mutta näpräsin eräänä iltana tällaisia marsipaanikoristeita. Possuista tykkäsin ja ruusujen suhteen uskon olevani kehityskelpoinen (vain yksi -kuvassa vasemmassa alakulmassa oleva yksilö- epäonnistui täydellisesti, jipii!), joten ehkä noista joku pääsee käyttöönkin. Ruusut tein käsin terälehtiä muotoillen.

Possuja askartelin Eben hyvillä ohjeilla ihan vain haarukkaa ja teelusikkaa apuna käyttäen. Silminä possuilla on strösselimurut, jotka on kiinnitetty tomusokeri-vesiseoksella. Lieneekö kohta aika hankkia muutama marsipaanityökalu? Hmmm...

Marsipaani tuntuu kuivuvan kovin hitaasti, lieneeköhän tähän syynä poikkeuksellisen lämmin ja kosteakin ilma? Niin tai näin, taidan kohta laittaa tuotokset pakasteeseen ennen kuin possujen korvat ja ruusujen terälehdet kovin painuvat...